Only know you love her when you let her go

Oon tehny kaikenlaista mun ihanien ystävien kanssa lähiaikoina sekä viettäny taas huisit meripäivät. Vielä on tekemistä joka ikiselle viimeiselle lomapäivälle! 

Kaiken tekemisen keskellä alkaa jo hieman pelottaa syksy ja koko vuosi ilman Annikaa täällä. Miten ihmeessä tullaan selviämään!? Joudun pärjäämään mun värjäystä tarvitsevien hiusten kanssa sekä ilman varmaa ja parasta tietolähdettä matikan kokeessa. Oon yksin mun mieshuolissa sekä matin kanssa kukkarossa. En voi soittaa Annikalle ihan silloin kun siltä tuntuu tai poiketa kahvilla koulun jälkeen. Ei voida käydä pitkillä lenkillä koirien kanssa ja juoruta samalla kaikista asioista maan ja taivaan välillä. Ei voida hengata isolla kaveriporukalla Annikan luona herkkuja syöden tai alotella ennen bileitä.

     Ei voida valvoa yhdessä läpi yön samalla itkien pahaa mieltä ja tietäen, että toinen kuuntelee. Tai olla vaan hiljaa, koska ei halua puhua mitään, mutta tietää kuitenkin toisen olevan siinä. Ei voida raivota ja huutaa toisillemme tietäen, että toinen silti ymmärtää. Ei voida suunnitella yhdessä tuntikausia meiän tulevaisuuksia ja tulevia matkoja. Eikä edes nauraa ikuisuuksia maailman tyhmimmille jutuille tai vieläkin tyhmemmille ideoille.

Onneks mä kuitenkin tiedän, et me voidaan tehdä tätä ihan kaikkea ja vielä enemmänkin taas kymmenen kuukauden kuluttua, ku Annika tulee takasin ja me ootetaan sitä täällä! Muistot ei katoa onneksi ikinä minnekkään eikä oikeet ystävät unohdu pitkänkään välimatkan päässä. Oon enemmän ku ilonen et mulla on Annikan lainen ystävä, eikä kymmenen kuukautta ainakaan heikennä meidän ystävyyttä. Joskus on pakko kyllä kiittää nykyaikaa, ku meillä on skypet ja kaikki jotka mahdollistaa ilmaisen yhteydenpidon maapallon toiselle laidallekin. Kymmenen kuukautta kokonaan kuulematta yhtään mitään kuulumisia ois mulle kuitenki ihan liikaa! :D Skype, facebook, whatsapp ja kaikki muu sellanen auttaa mua kestämään. Jokatapauksessa ikävä tulee olemaan suunnattoman kova! 

Toivon vaan, että Annika tulee saamaan ihan mahtavan vaihtovuoden ja muistaa pitää meidät täällä kylmässä Suomessa aina mielessään ♥

“How lucky I am to have something that makes saying goodbye so hard.” 

―  Winnie-the-Pooh

“Never say goodbye because goodbye means going away and going away means forgetting.” 

― Peter Pan

Vielä 4 päivää kuitenki on Annikan Suomi laskurissa jäljellä ja ehditään käydä stadissa ja pitää pyjamapartytkin sekä mökkeillä vielä huomiseen aamuun asti. Jos joku ei vielä tiedä, ni Annikahan siis lähtee keskiviikkona jenkkeihin vaihtoon. 

Mulla on niiin paljo kesäkuvia laitettavana tänne kuhan koneelle pääsen. Varmast myös tästä aiheesta postattavaa enemmän ku pari kertaa :-D