Te ootte nynnyi vammasii, mä taas synnyin sankariks

Huhhuh mikä päivä eilen! Rakastan kesässä just tollasta spontaanisuutta, ku ei tarvii miettii viikonpäivii tai kellon aikoi ja voi tehä asioit yhtäkkii ja mitää miettimättä.







Vähä sen jälkee, ku oltii just heräilty Annika tuli sanoo et lähtää nyt mäkkärii ja kannattaa nousta vähä äkkii. Oliko ees jees, pirtelö ja kaks hampparii aamu-palaks ja saatii viel yks pirtelö ilmaseks ja isost pirtelöst alennust, ku se myyjä sääti jotaa.

Yhel Milon kaveril oli eilen synttärit, ni vinssattii sinne kakkukahveille, vaikka kuinka jankkasin Annikan pikkusiskoo lainaamaa meille bussikorttii, ettei olis tarvinnu pyöräillä, mut ei se niin paha ollukkaa ja saatiipa kuitenki kahvii ja mansikkakakkuu.





 Ekaks mentii Paulinen ja Miran kans istuskelee Metsolan koululle ja juoruumaa kaikkee turhaa ja sit myöhemmin lähettii ihan vaa yhtäkkii ajelee ympäri Kotkaa ja käytii esimerkiks moikkaamas Jessikaa, Helmii ja Villee, ku ne oli Ristiniemes riparil, käytii Amiraalis ja sit lopuks stopattii poikakalliolle istuskelee katoksee ja grillaamaa.










Illal lähettii viel uuestaa mäkkärii, autokaistalle. Miä, Milo ja Melinda syötii kahet ranskalaiset puoliks auton takapenkil, meil oli kahes astias dippei ja ketsuppii ja sit oli kahes ranskalaisii ja oli ihan hurjaa säätöö se syöminen. :D